Siirry sisältöön

Suomen suosituimmat asumismuodot

Edelleen kaikista suosituin asumismuoto on omistusasuminen, vaikka vuokralla asuminen onkin yleistymään päin. Vuokralla asuu vain neljäsosa suomalaisista. Kuten kuvitella saattaa, nuoret suosivat vuokralla asumista: alle 30-vuotiaista noin 80 prosenttia asuu vuokralla. Mitä vanhempi on asuntokunnan vanhin henkilö, sitä todennäköisemmin asuntokunnan asumismuoto on omistusasuminen. Yli 45-vuotiaista enää noin 20 % asuu vuokralla. Tähän voi vaikuttaa se, että Suomessa tuotetaan aktiivisesti omistusasumista, muun muassa ASP-lainojen muodossa. ASP-tili on tarkoitettu alle 39-vuotiaille, joskin lainasumman voi nostaa, vaikka olisi jo ehtinyt täyttää 40 vuotta. Ensiasunnon ostajien keski-ikä on Suomessa noin 28 vuotta.

Suomalaiset asuntokunnat ovat varsin pieniä

Suomalaisten asuntokuntien koko on keskimäärin noin 2 henkilöä. Yli 40 % on yhden hengen talouksia, eli sinkkutalouksia. Kahden hengen talouksia on kolmannes, kolmen henkilön talouksia noin 10 prosenttia ja yli neljän hengen talouksia – suomalaisittain siis varsinaisia suurperheitä – on noin 14 %. Moni hankkii hälytysjärjestelmät kotiin – ne antavat turvaa myös yksin asuvalle, ja niiden avulla voi saada älypuhelimeensa tiedon siitä, jos jokin kodinkone on alkanut savuttaa, tai onko lapsi päässyt turvallisesti kotiin sinä päivänä.

Koska suomalaiset asuntokunnat ovat varsin pieniä, ei asuntojenkaan tarvitse olla kovin suuria. Asuntokunnalla on Suomessa käytössään keskimäärin noin 81 neliötä. Yksin asuvalla on käytössään keskimäärin noin 60 neliötä, kun taas kahden hengen talouksissa pitää tyytyä 45 neliöön per nokka. Vajaa viidesosa suomalaisista asuu ahtaasti, eli siten, että henkilöitä asuu asunnossa enemmän, kuin siinä on huoneita. Ahtaasti asuminen on tyypillistä maahanmuuttajaperheiden parissa.

Punainen tupa ja perunamaa – niistä haaveillaan edelleen

Omakotitalossa asuminen on yhä se suosituin asumismuoto Suomessa, sillä kaikista suomalaisista reilu puolet asuu joko omakotitalossa tai paritalossa. Kerrostaloissa asuu reilu kolmannes, ja rivitaloihin on muuttanut vain vähän päälle 10 % suomalaisista. Alueellisia vaihteluja esiintyy, sillä kaupunkien keskustoissa kerrostaloasuminen on lähestulkoon ainoa vaihtoehto, ja kaikissa maaseutupitäjissä ei välttämättä juuri muita asuinrakennuksia olekaan, kuin omakotitaloja.

Suomalaiset nuoret haaveilevat omasta asunnosta (81 %), ja nimenomaan omakotitalosta. Tämä on sinänsä hyvä haave, sillä tutkimukset ovat osoittaneet, että omakotitalossa asuvat ovat muita tyytyväisempiä asumiseensa. Oma tupa, oma lupa – näinhän meille jo pienestä pitäen hoetaan. Omakotitalossa asuminen teettää työtä, mutta se ei nuoria pelota. Valtaosa (yli 60 prosenttia) 28-vuotiaista ja sitä nuoremmista suomalaisista tahtoo asua omakotitalossa. Kerrostalossa ei halua asua kuin 16 prosenttia nuorista, ja rivi- tai paritaloyhtiöön hinkuu vain 12 prosenttia.

Takaisin maalle ei silti mielitä – omakotitalon tai muun asunnon pitäisi nuorten mielestä sijaita suuren kaupungin esikaupunkialueella. Tätä mieltä on 40 % nuorista. Pienempi kaupunki tai taajama kutsuu noin viidennestä nuorista, kun taas ison kaupungin keskustaan tahtoo vain 17 %. Toiset 17 % tahtoo asua maaseudulla.

Omistusasuntoon pääsee kiinni ASP-lainalla

Nykyään jo 15-vuotiaille voidaan avata oma ASP-tili. Näin he voivat kahden vuoden päästä ostaa oman asunnon, jos ovat saaneet sinä aikana säästettyä 10 % asunnon hankintahinnasta. Jos kyseessä on esimerkiksi kerrostalokaksio Joensuusta, voi 7000 euron säästösumma riittää siihen, että pääsee kiinni omaan asuntoon. Helsingistä taas on vaikea löytää edes yksiötä, mikä maksaisi alle 150 000. Helsingistä yksiötä mielivän on siis säästettävä ainakin 15 000 euroa. 

Pankki antaa säästetylle summalle hyvän koron ja antaa lainaa 90 % asunnon hankintahinnasta, jos katsoo lainanhakijan kaikin puolin luottokelpoiseksi. Maksuhäiriömerkintöjä ei saa olla, ja vakituinen työpaikka tai vähintäänkin hyvät työllisyysnäkymät ovat plussaa lainanhakijaa arvioidessa. Lainalle myönnetään takaus valtion toimesta, joten ylimääräisiä vakuuksia tai henkilötakaajia ei tarvita. Tämä on poikkeuksellista, sillä yleensä pankit lainoittavat vain 70 prosenttia asunnon arvosta, ja loppuosa pitää löytyä asiakkaalta käteisenä – tai esimerkiksi pantatun kesämökin muodossa. Lisäksi ASP-lainalla on 10 vuoden ajan korkotuki. Jos asuntolainojen korot nousevat tänä aikana tietyn rajan yli, valtio maksaa 70 % rajan ylittävän koron osuudesta. Ei siis ihme, että suomalaiset suosivat omistusasumista. Omistusasunnossa eläminen on usein merkittävästi vuokralla asumista edullisempaakin, ja jos onnistuu pelaamaan korttinsa erityisen hyvin, voi aikoinaan myydä asunnon voitolla.